10.-12.5.2023
 |
Paula Lehtinen ja Tiina Pesonen pitivät loistavan Alueyhdistyksen puheenvuoron OAJ:n Kevätvaltuustossa
(lähde: OAJ Pääkaupunkiseudun alueyhdistyksen Facebook-sivu) |
Arvoisat kuulijat, puheenjohtajat ja valtuusto
Tuomme opettajien terveisiä ja tilannekuvaa pääkaupunkiseudulta.
Kun tarkastelemme Suomen tulevaisuutta, suomalaista koulua ja siihen kohdistuvia paineita, emme voi ammattijärjestönä sivuuttaa tietoa, että lasten määrä vähenee 9 kunnassa kymmenestä 2020-luvulla.
Pääkaupunkiseudulla tilanne on kuitenkin erilainen kuin muualla Suomessa. Vuosina 2021–2040 pääkaupunkiseudun väestön kasvun ennustetaan olevan 23 %, kun muun maan väestönkasvu jää yhteen prosenttin. Vuonna 2030 jo joka neljäs lapsi tai nuori asuu pääkaupunkiseudulla.
 |
Tavataanpa Leo, IIman ja Yusuf. He ovat fiktiivisiä lapsia, mutta kuvaukset heidän elämästään ovat otteita todellisista tilanteista tämän päivän arjesta.
Leo vanhempineen asuu Espoossa. Leo on juuri aloittamassa päiväkodissa. Hän ei päässyt kahteen lähimpään päiväkotiin, sillä ne olivat jo täynnä. Hoitopaikka löytyi lopulta muutaman kilometrin päästä, kun toinen vanhemmista siirsi töihinpaluuta kuukaudella. Leon päiväkotiryhmä on perustettu päiväkodin entiseen pieneen liikuntasaliin ja aikuisten taukotila on valjastettu pienryhmätyöskentelyyn.
Ryhmässä on periaatteessa kolme aikuista. Heistä yksi opiskelee tällä hetkellä monimuoto-opintojen kautta varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyttä ja toimii ryhmän opettajana. Hänen lisäkseen ryhmässä työskentelee kokenut ja tuttu lastenhoitaja. Kolmantena aikuisena on joka aamu pääkaupunkiseudun henkilöstövuokrausvälityksen kautta löytynyt väliaikainen työntekijä tai hätätilanteessa ryhmää täydentää päiväkodin johtaja.
Leon päiväkotiryhmä ei valitettavasti ole ainoa laatuaan. Tänä aamuna pääkaupunkiseudulla oli te-toimiston nettisivuilla avoinna 272 vakituista työpaikkaa hakusanalla varhaiskasvatuksen opettaja. Yhteensä pääkaupunkiseudulla on yli 600 kelpoisen varhaiskasvatusopettajan vaje.
Kaikki pääkaupunkiseudun kunnat tunnustavat haasteen vastata varhaiskasvatuspaikan myöntämisen määräaikoihin. Pätevien opettajien lisäksi varhaiskasvatuksessa on valtava pula toimivista ja riittävistä tiloista.
Iman perheineen muutti Suomeen, Vantaalle, Imanin ollessa 5-vuotias. Hän aloitti heti varhaiskasvatuspolkunsa kaksivuotisessa esiopetuksessa. Hänen päiväkotiryhmässään yli puolet lapsista puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia, mutta henkilöstöpulan vuoksi S2-opetus jäi vain muutamiin yksittäisiin tunteihin.
Helsingin seudun väestönkasvu pohjautuu paitsi syntyvyyteen ja maan sisäiseen muuttoliikkeeseen, myös ulkomailta muuttavien suhteellisesti suurempaan määrään. Tällä hetkellä Suomessa asuvista vieraskielisistä yli 55% asuu Helsingin seudulla. Ennusteen mukaan vieraskielisten määrä pääkaupunkiseudulla tulee lähes kaksinkertaistumaan ja vuonna -35 pääkaupunkiseudulla on jo 400 000 vieraskielistä.
Suomi toisena kielenä -opetuksen laadukas järjestäminen sekä valmistavan opetuksen kehittäminen nousevatkin korkealle, kun pohditaan alueelle keskeisiä tavoitteita.
Tänä syksynä Iman aloitti koulupolkunsa luokassa, jossa opiskelee 24 oppilasta. Luokalla on useita tuen tarpeen lapsia sekä edustettuna seitsemää eri kieli- ja kulttuuritaustaa. Luokkaa opettaa vastavalmistunut innokas luokanopettaja. Työmäärä ei ole nujertanut nuorta opettajaa, mutta stressi rahasta sen saattaa tehdä: Imanin opettaja ei ole kolmeen kuukauteen saanut palkkaansa ajallaan kaupungin palkkasekoilujen vuoksi.
Kieli- ja kulttuuriryhmien moninaisuus vaikuttaa arkeen kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta alkaen monin eri tavoin. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on löydettävissä esimerkiksi vantaalaisen yhtenäiskoulun rehtorin laatimissa lukujärjestyksissä havaitsemalla katsomusaineiden koko kirjo.
Katsomusaineiden tuntien aikaan Iman luokkakavereineen siirtyy kuudelle erilaiselle oppitunnille. Hänen koulussaan opetetaan elämänkatsomustietoa, evankelis-luterilaista ja katolista uskontoa, islamia, buddhalaisuutta ja krishna-liikkeen uskontoa.
Imanin isoveli Yusuf starttasi suomalaisen koulupolun valmistavalta luokalta ja siirtyi syksyllä omaan lähikouluunsa seitsemännelle luokalle, vaikka kommunikointi tapahtuu yhä pääosin Google-translatorin kautta. Koulunkäynti on Yusufille raskasta, sillä huolimatta aineenopettajien antamasta tuesta ja kannustuksesta, kielitaito ei riitä opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Yusuf kaipaakin usein joko pienempää, rauhallista ryhmää tai erityisopettajan tukea. Valitettavasti pienryhmiä ei tässä kunnassa ole ja päteviä erityisopettajiakaan ei ole saatu rekrytoitua tänä lukuvuonna.
Meidän on pakko tunnistaa erilaisten kuntien nykytilanne ja tunnustaa, että tulevaisuuteen liittyvät muutospaineet ja siten myös edunvalvonnan tavoitteet ovat alueellisesti erilaiset.
